Shawien lisäännyttäminen ei todellakaan ole maailman helpoimpia asioita. Ensinnäkin shaweilla tuntuu olevan hiukan ongelmia tulla kantavaksi, eli yhdessä asuva uros-naaras-pari ei välttämättä jälkikasvua saa. Oman ongelmansa tähän hommaan tuo luonnollisesti myös se, että naaras-shawit ovat ajoittain hyvin agressiivisia urosta kohtaan, eikä urosta ja naarasta kannata koskaan pitää kovin pitkään yhdessä, koska vaikka eläimet näyttäisivätkin tulevan hyvin juttuun keskenään, ongelmia saattaa esiintyä aivan yllättäen. Täältä yksi tarina siitä.

Vastasyntyneet shawit ovat pieniä, avuttomia ja karvattomia. 

4. päivän iässä nahka on "tummunut" selvästi. Karva pistää jo läpi.

6. päivän ikäinen shawi on vielä melkoinen rääpäle, mutta selvästi gerbiilivauvaa isompi.

12. päivän iässä vauhti on jo kova, mutta silmät yhä kiinni ja yhdennäköisyys gerbiileihin huomattava. 

Silmät avautuivat n. 17 päivän iässä.

Ja jotain tällaista niistä sitten kasvoi...

 

Pimeä yö - Pimeän yö
-tarina siitä miten shawikasvatuksessa voi käydä-

Tulisilmä ja Pimeä Puoli olivat ensimmäinen shawipariskuntamme. Ilmassa oli siis jännitystä, kun ensimmäinen poikue viimein syntyi. Tulisilmä oli alusta alkaen tarkka pesästään. Pimeä Puoli sai olla rauhassa, kunhan ei eksynyt Tulisilmän mielestä liian lähelle pesää. Liiallista pesän lähentelyä seurasi tiukka nyrkkeilyottelu, mutta ei sen kummallisempaa. Tässä vaiheessa alkoi kuitenkin jo mietityttämään, että miten hyvin nuo nyt sitten tulevat toimeen keskenään? Ottaakko uros pois naaraan ja poikasten luota? Päädyttiin kuitenkin kielteiseen vastaukseen, koska tuntui luontevalta, että uros olisi poikasten luona, kun nämä kasvaisivat ja saisi näin helposti poikasista itselleen kavereita. Toisaalta uroksen pitäminen naaraan luona oli varokeino siltä, että jos poikasille vaikka sattuisi jotain niin uros olisi hoitamassa homman kotiin ja saataisiin uusia pikkushaweja. Aikaa myöten kuitenkin paljastui, ettei tämä ollut se fiksuin tapa toimia. Eräänä aamuna, kun menin tarkistamaan poikasia näytti Pimeä Puoli tältä:

Hyvältä ei siis tilanne näyttänyt. Isolta alueelta oli karva ja nahka lähtenyt (kuva otettu pari päivää tapahtuman jälkeen) . Ei paljoa uskottu Pimeän mahdollisuuksiin selvitä. Eläinlääkärille sitä lähdettiin viemään sillä mielellä, että nyt haetaan lopetuspiikkiä. Onneksemme eläinlääkäri oli eri mieltä. Pimeä sai viitenä iltana antibioottia pistoksina (pääsi harjoittelemaan lähihoitaja-taitojaan) ja haavaa puhdistettiin suihkuttamalla ahkerasti. Pimeä ei tietysti moisesta kasittelystä pitänyt ja on nykyisellään varautuneempi ihmisten suhteen, mutta se selvisi elossa ja mikä on lopputulos...

Kuva on otettu vain pari viikkoa edellisen jälkeen. Haava on parantunut hyvin. Ihan koko alueelle karva ei kasvanut takaisin, mutta erittäin hyvin parannuttu kuitenkin.